Lähtökohdat

Tiedot väestön ja sen erilaisten osaryhmien toimintakyvystä ovat terveyspolitiikan tärkeä lähtökohta ja arviointiväline. Toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen on olennainen osa monien ammattilaisten työtä. Pätevien toimintakyvyn mittaamis- ja arviointimenetelmien käyttö on edellytys luotettavien tietojen saamiseksi niin yksilöiden kuin väestönkin toimintakyvystä. Se luo myös edellytykset kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle.

Pätevää tietoa toimintakyvystä tarvitaan:

• työkyvyn, hoidon ja kuntoutuksen tarpeen sekä avun- ja palvelutarpeiden arviointiin
• monien sosiaalietuuksien myöntämispäätösten perusteeksi
• hoidon, kuntoutuksen, palveluiden ja etuuksien vaikutusten arviointiin
• väestön toimintakyvyn kehityksen seuraamiseksi
• väestöön ja väestöryhmiin kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi

Tietojärjestelmien (esimerkiksi sähköinen asiakas- ja potilaskertomus) kannalta on välttämätöntä, että käytössä ovat luotettavat ja yhdenmukaiset menetelmät toimintakyvyn kuvaamiseksi. Yksiselitteinen toimintakyvyn mittaamisen termistö helpottaa sekän eri ammattikuntien välistä yhteistyötä että sähköisten tietojärjestelmien kehittämistä.

Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin yhdenmukaistamisen ja kehittämisen tarve on erittäin suuri. Tarvitaan kansallisesti sovittuja hyviä käytäntöjä ja mittareita, sillä:

• toimintakykyä mitataan ja arvioidaan liian monin menetelmin
• menetelmistä käytetään erilaisia versiota vaihtelevin ohjeistuksin
• käyttöön valitut mittarit eivät läheskään aina perustu näyttöön niiden pätevyydestä ja soveltuvuudesta kyseisessä tarkoituksessa
• mittaus- ja arviointikäytännöt ovat epäyhtenäisiä
• moniin tarkoituksiin ei ole olemassa luotettavaksi osoitettua mittausmenetelmää
• toimintakyvyn kuvaamisessa käytetty käsitteistö on kirjavaa